Voimansiirto 1 tehtävä 1

1. Miksi etuvetoisen auton vetoakselissa kaksi niveltä?
-Koska akselit joutuvat vetävien etupyörien kääntyessä välittämään väännön suurien kulmien kautta. Se mahdollistaa pyörän liikkeen ylös ja alas särkemättä vaihdelaatikkoa/vetopyörästöä

2. Mitä voiteluainetta vetonivelissä käytetään?
-Veden kestävää voitelurasvaa joka estää korroosiota vetonivelissä. esim vaseliiniä

3. Mitä tarkoittaa vakiokulmannopeusnivel?
-Vakio nopeusnivelen kuulat pysyvät kohtisuorassakääntökulmaan. Siten molempien akseleiden käyntinopeus pysyy samana.

4. Mihin vaihteiston osaan vetoakseli kiinnittyy vaihteistossa?
-Se kiinnittyy tasauspyörästöön.

5. Millä vetoakselin suojakumi kiinnitetään paikalleen?
-Kiristys siteellä

6. Kuinka vetoakselin viat voit tulkita?
-Vioittunut vetoakseli voi pitää ääntä. Sen huomaa koeajolla.
-Silmämääräisesti suurimmat viat huomaa vetoakselista jos se vääntynyt, halkeillut tai kulunut.
-Vetoakselin suoja kumit on myös tarkistettava (renkaita kääntämällä ääri asentoon sekä pyörittämällä) Ja on hyvä myös tarkistaa että ne on ulkopuolelta ehjät eli että ei ole mitää repeilyjä missään ja että ei vuoda.

Sähkön perusteet 1 tehtävä 4

1.Luettele kolme tyypillisintä käynnistinvian ilmenemistapaa.
-Käynnistin ei kytkeydy irti käynnistyksen päätyttyä
-käynnistin ei pyöri tai pyörii heikosti
-käynnistin pyörii muttei pyöritä moottoria

2. Missä todennäköisimmin on vika, kun käynnistin ei pyöri kunnolla ja valot samalla himmenevät huomattavasti?
-Akulla ei ole tarpeeksi varusta

3.Miten käynnistimen vapaakytkimen luisto käynnistettäessä ilmenee?
-käynnistin pyörii mutta moottori ei pyöri ollenkaan tai pyörii heikosti

4.Miksi akun kunto ja varaustila on tarkastettava ennen käynnistinpiirin mittauksia?
-Akun varaustila ja kunto pitää tarkistaa ennen mittauksia  jotta mittaus tulokset ovat oikeat

5.Mitä vikoja käynnistinjärjestelmästä pyritään löytämään jännitehäviömittauksilla?
 -Yritetään löytää kohdat missä jännitehäviötä tapahtuu.

6. Kuinka paljon jännitehäviö saa enintään olla käynnistimen maattopuolen mittauksessa, jos käynnistimen ottama virta on 300A?
-N. 0.3-0.4 V

7. Miksi akun maadoituskaapeli on irroitettava ennen käynnistimen irroitusta?
 -Jos plus puolen virta ottaa moottori tilassa maadoitettuun kohtaan saattaa johtaa oikosulkuun. Akun maadotuskaapelin irroitus estää sen.

8.Mitä tarkastuksia teet puretun käynnistimen osille?
- Laakerien välys
-Osien kunto
-Kuinka paljon osat ovat kuluneet.

9.mitä on otettava huomioon käynnistimen hiiliharjojen uusinnassa?
- Juotokset ei saa olla ''kylmä juotoksia''
-Hiiliharjat pitää juiottaa oikealle paikalle.

10.mitä on varottava käynnistimen osien pesussa?
-Pesuaine ei saa liuottaa eristelakkaa pois.
-Pesuaineen on sovelluttava sähköosien pesuun

11. mitä merkitystä on oikealla siirtoreleen toimintaliikkeen pituudella?
 -Toimintaliikkeen ollessa liian pitkä, se voi vaurioittaa rattaita
  -Toimintaliikkeen ollessa liian lyhyt, käynnistin ei kytkeydy moottoriin kunnolla tai ei kytkeydy
ollenkaan.

 12. Mitä on otettava huomioon käynnistimen lukkoonjarrutuskokeessa?
- Lukkoonjarrutuskokeessa käynnistin kuumenee voimakkaasti, joten kuormitusta ei saa jatkaa kuin muutamia sekunteja.

Sähkötekniikan perusteet 1/ Tehtävä 3
Laturina minulla oli 55A Delcon Laturi jonka purimme ryhmätyönä miikan ja joonan kanssa.

1. Mitä teet ennen laturin purkamista?
 -Laturiin tehdään merkintä, että tiedän miten päin se laitetaan takaisin
 -Tarkistan diodien paikan, etteivät ne mene rikki
-Tarkistan kummassa osassa käämi on
 -Otan jännitteensäätimen irti ja kaikki suojukset myös

2.Suunnittele purkamis järjestys
-Ensimmäiseksi otetaan jännitteen säädin, suojus ja kannen pultit irti
-Seuraavaksi otetaan kansi irti käämeineen
-Sitten irroitetaan toisesta kappaleesta hihnapyörä, tuuletusriva ja irroitetaan roottori

5.Selosta purkamistapahtuma.
-Ensiksi laitetaan laturi viilapenkkiin tukevasti kiinni
 -Seuraavaksi avataan pitkät läpi pultit joilla kansi (se missä ei ole hihnapyörää) on kiinni
 -Sitten nitkutellaan kantta varovasti ja nostetaan kantta, varovasti katsoen että käämi tulee mukana, eli se osa missä ei oo se hihna pyörä nii ekana pois. Pistää mieleen kuinka osat ovat olleet ja laittaa ne laatikkoon ettei huku.

6. Selvitä tarvittavat mittaukset ja suorita ne.
-Tarvittavat mittaukset: Plusdiodit, Miinusdiodit, Kenttädiodit, Staattori ja Roottori


7. Tee mittauskirjaus.

Lepojännite 12.38V
Pienellä teholla 14.5V
Surella teholla 14.9V
Jännite häviö 0.22V
Latausvirta 42A

Plusdiodi mittaukset: 475mV, 473mV, 473mV
Miinusdiodi mittaukset: 449mV, 462mV, 462mV
Kenttädiodi mittaukset: 953mV, 953mV, 953mV
Staattori mittaukset: 0,5Ω, 0,4Ω, 0,4Ω
Roottori mittaus: 4Ω

Oppimistehtävä                                   Au14C                        17.11.2014

 

1. Nimeä käynnistimen pääosat
- käynnistin, akku, virtalukko ja käynnistyskytkin, ohjausrele (ei kaikissa järjestelmissä)

2. Kuinka käynnistin lähtee pyörimään?
- käynnistin lähtee pyörimään kun virta-avainta käännetän virtalukossa, silloin yhdistyy heräte virta solenoidin pito ja veto käämeille. magneettikenttä vetää rautasydämmen solenoidin sisään jousivoimaa vasten. Rautasydämmen toiseen päähän nivelöity siirtrohaarukka työntää käynnistyshammaspyörän  vauhtipyörän hammaskehälle. sitten heräte virran tullessa solenoidille, solenoidin toisessa päässä oleva kosketus levy yhdistää akulta tulevan kaapelin sekä käynnistimen sisään menevän kaapelin jolloin käynnistimen sisään menee virta. Magnetismin ja virran avulla käynnistin rupeaa pyörimään

3. Nimeä solenoidin tehtävät.
-solenoidin on tarkoitus siirtää käynnistimen rattaat oikeaan asentoon että käynnistin toimisi
-solenoidi yhdistää akulta tulevan virran käynnistimen käämeille.

4. Etsi autodatasta jonkin auton käynnistysjärjestelmän kytkentäkaavio.
-tässä Fiat punto/punto classic (99-11) 1,9D JTD käynnistysjärjestelmän kytkentäkaavio.

5. Kuinka paljon käynnistin ottaa akulta virtaa?
- käynnistin ottaa akulta maksimissaan 130-158 A
- käynnistmen ottaman virran määrä riippuu käynnistimen koosta sekä siitä että minkä kokoista moottoria se joutuu pyörittämään.

6. Mittaa solenoidin käämit.
- pitokäämi: n.2 ohmia
-vetokäämi: n. 0,05 ohmia